Yhdysvallat tehostaa hyökkäyksiään Irania vastaan, kun Teheran kostaa Persianlahden valtioille.

Yhdysvallat tehostaa hyökkäyksiään Irania vastaan, kun Teheran kostaa Persianlahden valtioille.

Yhdysvallat on tehostanut hyökkäyksiään Irania vastaan, iskien kohteisiin Teheranin lähellä ja osuen laivaan, jota se syytti saartonsa rikkomisesta. Vastauksena Iran laukaisi ohjuksia ja droneja Yhdysvaltojen liittolaisia kohti alueella.

Kuusi peräkkäistä päivää kestäneet vastavuoroiset hyökkäykset uhkaavat vetää alueen täysimittaiseen sotaan ja herättävät vakavia epäilyksiä viime kuussa tehdystä väliaikaisesta sopimuksesta, jonka oli tarkoitus johtaa pysyvään rauhaan.

Hyökkäyksiin on liittynyt molempien osapuolten yhä kärkevämpää retoriikkaa. Yhdysvallat on tehostanut merisaartonsa täytäntöönpanoa, kun taas Iran sanoo sulkeneensa Hormuzinsalmen, jonka kautta kulki ennen konfliktia noin viidennes maailman öljy- ja kaasuviennistä.

Reutersin mukaan Iran pyysi liittolaisiaan Jemenissä, huthikapinallisia, olemaan valmiina estämään öljyreitti Punaisenmeren kautta, jos Yhdysvallat iskee Iranin energiainfrastruktuuriin. Jos tämä toteutuu, se voisi lamauttaa maailman energiamarkkinat.

Yhdysvallat aloitti viimeisimmän iskukierroksensa Iraniin torstaina varhain, osuen Teheranin ympäristöön ensimmäistä kertaa tässä nykyisessä konfliktissa sekä muille maakunnille, kertoi Iranin valtiollinen media. Yhdysvallat sanoi myös tulittaneensa tankkeria, joka oli matkalla kohti Iranin suurinta öljynvientiterminaalia Kharginsaarta. Yhdysvaltain keskusjohto sanoi laukaisseensa Hellfire-ohjuksen laivaa kohti sen jälkeen, kun se "oli jättänyt huomiotta useita varoituksia".

Iranin viranomaisten mukaan Yhdysvaltain iskut ovat viime päivinä tappaneet yli 35 ihmistä ja haavoittaneet yli 300 muuta.

Teheran syytti Yhdysvaltoja "barbaarisesta hyökkäyksestä" sen jälkeen, kun syöpäsairaala Lounais-Iranissa evakuoitiin lähistöllä tapahtuneiden iskujen vuoksi.

"Tämä barbaarinen hyökkäys, joka muistuttaa Israelin julmuuksia terveydenhuoltolaitoksia vastaan, aiheutti vakavaa kärsimystä ja ahdistusta sairaalassa oleville lapsille", sanoi Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei X-palvelussa. Hän lisäsi, että "211 kemoterapiaa saavaa potilasta" evakuoitiin.

Iran vastasi torstaina ohjuksilla ja droneilla, jotka kohdistuivat Bahrainiin, Jordaniaan ja Kuwaitiin, joissa on Yhdysvaltain tukikohtia. Irakin pääministeri Ali al-Zaidi raportoi myös yöllisestä drone-iskusta Erbilin kaupunkiin Irakin Kurdistanissa. Hyökkäys torjuttiin, ja se tapahtui samaan aikaan kun al-Zaidi lupasi riisua valtiosta riippumattomat aseelliset ryhmät aseista vierailullaan Yhdysvalloissa.

Irakin viranomaiset keskeyttivät väliaikaisesti raakaöljyn lastauksen kaikissa terminaaleissaan torstaina sen jälkeen, kun drone osui öljytankkeriin Basrassa aiheuttamatta vahinkoa, Reutersin mukaan. Lastaus jatkui myöhemmin samana päivänä.

Iran varoitti voivansa laajentaa hyökkäyksiään alueella vastauksena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommentteihin, joka sanoi voivansa iskeä voimaloihin, siltoihin ja ydinlaitokseen. "Kaikki infrastruktuuri alueella murskautuu Iranin islamilaisen tasavallan voimakkaiden asevoimien teräsiskujen alle", sanoi eversti Ebrahim Zolfaghari, Iranin sotilasedustaja.

"Emme missään olosuhteissa salli Amerikan, ulkopuolisena ja vieraana valtana, puuttua salmeen. Tämä on Iranin loukkaamaton punainen viiva."

Zolfaghari lisäsi, että ainoa tapa avata salmi uudelleen on, että Yhdysvallat noudattaa viime kuussa allekirjoitettua 14-kohtaista yhteisymmärryspöytäkirjaa ja noudattaa "Iranin määräyksiä" salmen läpi kulkeville aluksille.

Suuri osa viimeaikaisista taisteluista on keskittynyt salmeen, kun Iran ja Yhdysvallat taistelevat hallinnasta tällä kriittisellä vesiväylällä.

Viime kuussa allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja totesi, että salmen tulisi pysyä auki väliaikaisen sopimuksen 60 päivän ajan. Osapuolet kuitenkin tulkitsevat yhteisymmärryspöytäkirjaa eri tavoin, ja kumpikin vaatii, että alukset käyttävät niiden omia erillisiä määrättyjä väyliä.

Salmi oli lähes kokonaan suljettu Iranin toimesta sodan alettua, mikä sai maailmanlaajuiset energiahinnat ja inflaation nousemaan. Trump haluaa salmen avattavan uudelleen, koska korkeammat energiahinnat voisivat vahingoittaa republikaaniehdokkaita syksyn välivaaleissa.

Laivaliikennetiedot osoittivat, että vähemmän aluksia kulki salmen läpi keskiviikkona Yhdysvaltain saarron palauttamisen ja taistelujen jatkumisen jälkeen. Yhdeksän alusta – enimmäkseen Iranin tarjoamaa reittiä Yhdysvaltain reitin sijaan – navigoi salmen läpi, verrattuna 13:een tiistaina.

Intia, yksi maailman suurimmista merimiesten toimittajista kauppalaivoille, kertoi laivanvarustajille ja rekrytointitoimistoille, etteivät ne lähettäisi intialaisia merimiehiä aluksille, jotka ovat matkalla kohti salmea.

"Yksikään intialainen merimies ei tule sijoittaa aluksille, jotka matkustavat Hormuzinsalmen läpi, ennen kuin toisin ilmoitetaan", Intian merenkulkuhallinnon pääosasto sanoi lausunnossaan keskiviikkona.

Öljyn hinta on noussut noin 85 dollariin barrelilta – korkeimmalle kuukauteen, mutta silti alle sodanaikaisen huipun 120 dollarin. Analyytikot sanoivat, että jatkuvat häiriöt salmen laivaliikenteessä voisivat nostaa hintoja vielä korkeammalle, mahdollisesti 100 dollariin barrelilta.

Yhdysvallat on uhannut avata salmen väkisin sotilaallisin keinoin, mutta asiantuntijoiden mukaan tällainen operaatio vaatisi tuhansia maajoukkoja.

Trump jatkaa väittämistä, että Iran on valmis tekemään rauhansopimuksen, vaikka Iranin viranomaiset sanovat, etteivät he taivu sotilaalliseen painostukseen.

"He eivät pidä siitä, mitä teemme, ja he todella haluavat sopia. Saamme selville, teemmekö sopimuksen heidän kanssaan vai hoidammeko asian loppuun", Trump sanoi keskiviikkona puheessaan Yhdysvaltain armeijan sotakorkeakoulussa.

Trumpin kommentit olivat ristiriidassa Iranin viranomaisten kommenttien kanssa. Iranin pääneuvottelija ja parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf sanoi lausunnossaan: "Olemme olennaisessa ja olemassaoloa koskevassa sodassa Amerikan kanssa."

Välittäjät ovat yrittäneet rauhoittaa kasvavia jännitteitä vain vähäisellä menestyksellä. Pakistanin ulkoministeri sanoi torstaina, että maa työskentelee saadakseen Washingtonin ja Teheranin takaisin neuvottelupöytään, mutta se on yhä vaikeampaa.

"Aina kun osapuolet käyttävät eskalaation logiikan loppuun, rauhan kaava on olemassa", ulkoministeriön tiedottaja Tahir Andrabi sanoi lehdistötilaisuudessa.

**Usein kysytyt kysymykset**

Tässä on luettelo usein kysytyistä kysymyksistä kuvaamasi tilanteen perusteella, peruskysymyksistä edistyneempiin kysymyksiin.

**Peruskysymykset**

**K: Miksi Yhdysvallat tehostaa hyökkäyksiään Irania vastaan?**
**V:** Yhdysvallat sanoo sen tarkoituksena olevan estää Irania kehittämästä ydinaseita ja suojella amerikkalaisia joukkoja ja liittolaisia Iranin tukemien ryhmien hyökkäyksiltä.

**K: Miksi Iran iskisi vastatoimena Persianlahden valtioihin Yhdysvaltojen sijaan?**
**V:** Iran iskee usein Yhdysvaltojen liittolaisiin Persianlahdella, koska niissä on amerikkalaisia sotilastukikohtia. Niihin iskeminen on Iranille tapa painostaa Yhdysvaltoja hyökkäämättä suoraan Amerikan maaperälle.

**K: Mitkä Persianlahden valtiot ovat suurimmassa vaarassa?**
**V:** Yleensä Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Qatar ovat suurimmassa vaarassa, koska niissä on suuria Yhdysvaltain sotilastukikohtia tai ne ovat läheisiä Yhdysvaltojen kumppaneita.

**K: Onko tämä sota?**
**V:** Ei vielä täysimittainen sota, mutta se on vakava eskalaatio. Se on hyökkäysten ja vastahyökkäysten kierre, joka voi helposti muuttua laajemmaksi konfliktiksi.

**Keskitasoiset kysymykset**

**K: Miten Iran iskee vastatoimena Persianlahden valtioihin?**
**V:** Iran käyttää edustajiaan, kuten huthikapinallisia Jemenissä tai šiiamilitioita Irakissa, laukaistakseen droneja, ohjuksia tai merimiinoja Persianlahden öljylaitoksia, satamia tai lentokenttiä kohti. He käyttävät myös kyberhyökkäyksiä.

**K: Mitä hyötyä Yhdysvalloille on hyökätä Iraniin nyt?**
**V:** Yhdysvallat haluaa heikentää Iranin sotilaallista voimaa, erityisesti sen drone- ja ohjusohjelmia, ennen kuin Iran hankkii ydinpommin. Se pyrkii myös osoittamaan voimaa estääkseen tulevia hyökkäyksiä.

**K: Mitkä ovat suurimmat riskit Persianlahden valtioille?**
**V:** Niiden öljyvienti voi häiriintyä aiheuttaen taloudellisia vahinkoja. Siviilialueille voi osua harhaan joutuneita ohjuksia, ja niiden matkailu ja ulkomaiset investoinnit voivat tyrehtyä epävakauden vuoksi.

**K: Voivatko Persianlahden valtiot puolustaa itseään?**
**V:** Osittain. Niillä on kehittyneitä yhdysvaltalaisvalmisteisia ilmapuolustusjärjestelmiä, mutta ne eivät pysty pysäyttämään kaikkea. Ne luottavat vahvasti Yhdysvaltain tiedusteluun ja sotilaalliseen tukeen torjuakseen tulevia hyökkäyksiä.

**Edistyneet ja käytännön kysymykset**

**K: Mikä on edustaja (proxy) ja miksi Iran käyttää niitä?**