Anas al-Sharif tiesi, että hänen lehdistötodistuksensa eivät suojanneet häntä Gazassa – ne tekivät hänestä kohteen. Viime kuussa Journalistien suojelukomitea (CPJ) varoitti, että 28-vuotias Al Jazeeran toimittaja oli vakavassa vaarassa, kun Israelin joukot kohdistivat häntä vastaan lisääntyviä verkkoiskuja. Kyse ei ollut pelkistä loukkauksista, hän sanoi – vaan kuolemantuomioista hänen raportointinsa vuoksi. Nyt hän on kuollut, yksi viidestä sunnuntain ilmaiskuissa surmatusta media-alan työntekijästä.
CPJ:n mukaan yli 180 palestiinalaista journalista ja media-alan työntekijää on kuollut lähes kahden vuoden sodan aikana – enemmän kuin maailmanlaajuisesti kolmen edellisen vuoden aikana kuolleiden journalistien määrä. Tämä ei johdu pelkästään Gazan järkyttävästä kuolonuhrimäärästä (virallisesti 61 599, enimmäkseen naisia ja lapsia, itsenäisten arvioiden mukaan enemmän) tai sotavyöhykkeillä työskentelevien toimittajien rohkeudesta. CPJ:n mukaan ainakin 26 on tahallisesti kohdistettu.
Israelin virkamiehet kerskuivat Sharifin tappamisesta väittäen tämän johtaneen Hamasin solua, joka suunnitteli raketti-iskuja – väite, jota sekä Sharif että Al Jazeera kielsivät. On epätodennäköistä, että näkyvä journalisti voisi samanaikaisesti komentaa militanttiryhmää. Israelin todisteina oli vahvistamattomia laskentataulukon kuvakaappauksia, jotka oli päivätty kahden vuoden päähän sodan syttymisestä.
Israel on toistuvasti antanut vaihtelevia ja harhaanjohtavia selityksiä tapahtumista, mukaan lukien Gazan ensihoitajien surmaaminen keväällä. Vuonna 2022 IDF:n kenraali kertoi yksityisesti Yhdysvaltain viranomaisille, että Israelin sotilas todennäköisesti ampui palestiinalais-amerikkalaisen journalisti Shireen Abu Aklehin – julkisesti syyttäen palestiinalaisia militantteja. Sharifin kollegoiden kuolemista ei ole annettu selitystä.
Sharifin 90-vuotias isä kuoli ilmaiskussa loppuvuodesta 2023, kun Israelin virkamiehet olivat käskeneet journalistiä lopettamaan raportoinnin ja lähtemään Gazasta. Hamas-yhteyksistä tehdyt syytökset nousivat jälleen esiin viime kuussa, kun hänen tunteikkaat nälänhätäraporttinsa levisivät laajalti. Hänen kuolemansa tuli samaan aikaan, kun maailmalla raivottiin Gazan nälänhädästä, juuri kun Israel ilmoitti maahyökkäyksestä Gazan kaupunkiin – liikkeestä, jota monet sen armeijan jäsenet vastustavat. Al Jazeeran tiimin poistuttua harvat ovat jäljellä dokumentoimassa, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kansainväliset toimittajat voivat päästä Gazaalle vain sotilaspartioiden kanssa, ja heiltä kielletään puhuminen palestiinalaisille.
Yhdysvaltojen tukema Israelin hallitus pysyy liikkumattomana, kun maailman mielipide kääntyy sitä vastaan – jopa liittolaiset kauhistuvat Gazan kauhuista. Al Jazeeran toimittajien surmat ovat herättäneet laajaa tuomitsemista. Reporters Without Borders on kehottanut Kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan media-alan työntekijöiden kohtelua.
"Jos nämä sanat saavuttavat sinut, tiedä, että Israel on onnistunut tappamaan minut ja vaientääni ääneni", Sharif kirjoitti kuolinpesätekstissään. Journalistien kohdistaminen on sotarikos – hyökkäys totuutta itseään vastaan. Mutta se ei voi peittää Israelin muita hirmutekoja. Sen sijaan se lisää syytteitä sen johtajia vastaan.
Korjaus: Aiemmassa versiossa Shireen Abu Aklehin kuolinvuosi oli virheellisesti 2023. Oikea vuosi on 2022.
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
### **Usein kysytyt kysymykset *The Guardianin* pääkirjoituksesta Anas al-Sharifista ja Gazan journalisteista**
#### **Peruskysymykset**
1. **Mistä *The Guardianin* pääkirjoitus kertoo?**
*The Guardian* väittää, että Israel hiljentää journalisteja Gazassa järjestelmällisesti, kuten Anas al-Sharifin, estääkseen konfliktista raportoimisen.
2. **Kuka on Anas al-Sharif?**
Anas al-Sharif on palestiinalainen journalisti Gazassa, jonka työ dokumentoi Israelin sotilasoperaatioita. *The Guardian* nostaa hänet esimerkiksi journalisteista, joihin kohdistetaan.
3. **Mitä "silencing witnesses" tarkoittaa tässä yhteydessä?**
Se viittaa siihen, että Israel rajoittaa, pelottelee tai vahingoittaa journalisteja estääkseen heitä raportoimasta tapahtumista Gazassa.
4. **Miksi *The Guardian* keskittyy Gazan journalisteihin?**
Koska Gazan journalisteja kohtaa äärimmäisiä riskejä, kuten pidätyksiä, hyökkäyksiä ja sensuuria, mikä vaikeuttaa maailman näkemistä, mitä siellä tapahtuu.
#### **Keskitasoiset kysymykset**
5. **Mitä todisteita *The Guardian* esittää väitteilleen?**
Pääkirjoitus mainitsee tapauksia, joissa journalisteja on tapettu, pidätetty tai uhattu, sekä rajoituksia ulkomaisten medioiden pääsylle Gazaalle.
6. **Miten Israel perustelee toimintansa journalisteja kohtaan?**
Israel väittää, että jotkut journalisteilla on yhteyksiä militanttiryhmiin, mutta kriitikot sanovat, että tätä käytetään perustelemaan liiallisia rajoituksia.
7. **Rikotaan kansainvälisiä lakeja?**
*The Guardian* viittaa siihen, että journalisteihin kohdistaminen voi rikkoa kansainvälistä humanitaarista lakia, joka suojelee lehdistönvapautta konfliktialueilla.
8. **Miten tämä vaikuttaa konfliktin ymmärtämiseen maailmalla?**
Vähemmän journalisteja tarkoittaa vähemmän ensimmäisen käden raportteja, mikä johtaa tiedon puutteisiin ja mahdolliseen disinformaatioon.
#### **Edistyneet kysymykset**
9. **Mitä laajempaa vaikutusta journalistejen hiljentämisellä on sota-alueilla?**
Se heikentää vastuullisuutta, mahdollistaa ihmisoikeusrikosten jäämisen raportoimatta ja heikentää demokraattista valvontaa.
10. **Miten tämä vertautuu lehdistönvapauteen muissa konflikteissa?**
Gazan journalisteja kohtaa ainutlaatuisen suuret riskit, ja siellä on kuollut enemmän toimittajia viime vuosina kuin monilla muilla sota-alueilla.
11. **Mitä voidaan tehdä Gazan journalistejen suojelemiseksi?**
*The Guardian* vaatii kansainvälistä painostusta Israelia kohtaan lehdistönvapauden turvaamiseksi ja journalisteihin kohdistettujen hyökkäysten tutkimiseksi.
12.
