Iranilaiset, joiden omaisia on kuollut hallinnon mielenosoitusten tukahduttamisessa viime viikolla, ovat kertoneet The Guardianille tuhoutumisestaan saadessaan kuolemanuutisia.
Yhdysvaltalaisen Human Rights Activists News Agencyn mukaan yli 2 500 ihmistÀ on kuollut tÀhÀn mennessÀ, ja kuolonuhrien mÀÀrÀn odotetaan nousevan merkittÀvÀsti, kun hallinto lieventÀÀ 8. tammikuuta alkanutta viestintÀkatkoa.
Iranilla on yksi maailman suurimmista diasporaista, ja monet heistÀ lÀhtivÀt maasta vuoden 1979 vallankumouksen jÀlkeen, vÀhintÀÀn puoli miljoonaa asuu Euroopassa. Internetin katkaisun vuoksi ulkomailla asuvat sukulaiset ovat kuitenkin kamppailleet saadakseen selville, mitÀ Iranissa asuville perheenjÀsenille on tapahtunut.
NeljÀkymmentÀvuotias Hali Norei kertoo pyörtyneensÀ, kun hÀn sai puhelun, jossa kerrottiin hÀnen 23-vuotiaan veljentytÀr Robina Aminianin ampuneen pÀÀhÀn takaa osallistuttuaan yliopistokavereiden kanssa mielenosoitukseen Teheranissa 8. tammikuuta. Uutiset saapuivat hÀnelle vasta, kun sukulaiset Iranissa matkustivat Irakin rajalle saadakseen riittÀvÀn internetyhteyden soittaa ulkomaille.
"TÀmÀ on perheelleni tragedia", Norei sanoo. "En tiedÀ, mitÀ voin tehdÀ heille, mutta haluan olla Robinan ÀÀni enkÀ halua tÀmÀn hallinnon vaientavan lastemme ÀÀniÀ."
Norei kertoo, ettÀ hÀnen perheensÀ Iranissa matkusti Teheraniin tunnistamaan Aminianin ja nÀki "satoja nuorten ruumiita, joita oli ammuttu ja tapettu". HeidÀt pakotettiin sitten salaa viemÀÀn Aminianin ruumis, kun viranomaiset kielsivÀt heitÀ tuomasta sitÀ kotiin.
"Amene [Aminianin Àiti], yksi rohkeimmista perheenjÀsenistÀmme, itki ÀÀneen, mutta oli pÀÀttÀnyt tuoda vauvansa kotiin", Norei kertoo. "HÀn nosti tÀmÀn syliinsÀ ja joutui varastamaan oman lapsensa ruumiin; hÀn ajoi takaisin kotiin tÀmÀn sylissÀÀn."
LÀhdettyÀÀn Aminianin perhettÀ seurasivat kotiin turvajoukot, jotka pysyivÀt asemissa heidÀn talonsa ulkopuolella. LÀhestyttyÀÀn useita moskeijoita perhe kertoi heidÀn evÀttyÀ hautajaiset ja "pakottaneet hautaamaan hÀnet tien varteen, kaivamaan maata itse haudatakseen lapsensa", Norein mukaan.
Norein aviomies Nezar Minoei sanoo: "Robinamme oli tĂ€ynnĂ€ energiaa ja unelmia. HĂ€n oli tĂ€ynnĂ€ rakkautta. Joka kerta kun hĂ€n palasi yliopistolta, hĂ€n hiipi vanhempiensa sĂ€nkyyn ja nukkui pitkÀÀn. HĂ€n oli perheen pienin. HĂ€n halusi matkustaa Milanoon ja suorittaa maisterin muotoilussa. HĂ€n halusi tuoda kulttuurinsa maailmaan ainutlaatuisella tavalla â kuten persialaisilla, kurdilaisilla, belutĆĄilaisilla muotoiluilla. Sanoin aina vaimolleni: 'Robinasta tulee hyvin kuuluisa.'"
Useat ulkomailla asuvat iranilaiset kertoivat The Guardianille, ettÀ melkein kaikki he tuntemansa ihmiset osoittivat mieltÀ kaduilla, ja he olivat huolissaan siitÀ, olivatko he vielÀ elossa.
39-vuotias Sara Rasuli pakeni Iranista vuoden 2022 Nainen, ElÀmÀ, Vapaus -mielenosoitusten jÀlkeen ja on nyt pakolainen Saksassa. Puhuttuaan vihdoin perheelleen Iranissa hÀn sai tietÀÀ, ettÀ hÀnen serkkunsa Ebrahim Yousefi, 42-vuotias kolmen lapsen kurdilainen isÀ, oli kuollut ammuttuaan turvajoukot.
Tunteja ennen mielenosoitukseen osallistumista Yousefi julkaisi viestin sosiaalisessa mediassa: "MeillÀ itsellÀmme ei koskaan ollut onnea, eivÀtkÀ lapsemme... Kasvoimme sodan ja nÀlÀnhÀdÀn keskellÀ, lapsemme pakotteiden, sÀhkökatkojen, vedenpuutteen ja saasteiden keskellÀ... Jumala, mitÀ lopulta tulee lapsistamme."
Rasuli kertoo saaneensa kuolemanuutiset, kun sukulaiset ottivat hÀneen yhteyttÀ matkustettuaan Irakin rajalle. "Serkkuni lÀhti taistelemaan vapauden ja kansan oikeuksien puolesta", hÀn sanoi. "HÀn oli ystÀvÀllinen ja vain mukavin ihminen, jonka tapaisit. Talous on heikentynyt niin paljon, ettÀ jopa lihan ostaminen on tullut ylellisyydeksi", Rasuli sanoo, ja lisÀÀ, ettÀ toinen serkku haavoittui ja toinen pidÀtettiin mielenosoituksessa.
"Viimeinen asia, jonka tiedÀn, on, ettÀ kaksi sukulaisistani meni noutamaan Yousefin ruumiin. HeiltÀ ei vain evÀtty ruumista, vaan molemmat pidÀtettiin myös. Emme ole saaneet pÀivitystÀ mihinkÀÀn muuhun, mitÀ perheenjÀsenilleni tapahtuu katkon vuoksi."
"Koko maailman on tiedettÀvÀ, mitÀ Iranin lapsille, erityisesti kurdeille, tapahtuu", hÀn sanoo.
Toinen Kanadassa asuva iranilainen, 36-vuotias maailmanmestari kehonrakentaja Akbar Sarbaz, ei voinut uskoa sitÀ, kun sai tietÀÀ, ettÀ hÀnen idolinsa, valmentajansa ja yli 15 vuoden ystÀvÀnsÀ Mahdi (Masoud) Zatparvar oli ammuttu ja tapettu mielenosoituksessa 9. tammikuuta.
Sarbaz kertoo, ettĂ€ Zatparvar, kaksinkertainen kehonrakennuksen mestari ja valmentaja, oli julkaissut julkaisun Instagramissa vain tunteja ennen kuolemaansa: "Haluan vain oikeuteni. ĂĂ€ni, joka on vaiennut minussa yli 40 vuotta, tĂ€ytyy huutaa."
"Veitte nuoruutemme, toivomme, unelmamme", hÀn jatkoi. "Olen tÀÀllÀ, jotta en huomenna katso itseÀni peilistÀ ja sano, ettei minulla ollut rohkeutta, kunniaa... Olen valmis maksamaan siitÀ mitÀ tahansa."
"Vain tunteja ennen kuin hÀnet tapettiin", Sarbaz sanoo, "hÀn pyysi minua jakamaan tÀmÀn Instagram-julkaisun ja olemaan Iranin mielenosoittavien ihmisten ÀÀni. HÀn oli peloton ja ystÀvÀllisin."
"HÀn johti myös kahta hyvÀntekevÀisyysjÀrjestöÀ. En voi uskoa, etten nÀe hÀntÀ enÀÀ. Olen edelleen shokissa", Sarbaz sanoo. "HÀn halusi taistella maanmiestemme oikeuksien ja vapauden puolesta ja, huolimatta tukahduttamisesta, hÀn liittyi muiden joukkoon kaduille. HÀn oli rohkein."
"MeillÀ oli yhdessÀ ihania muistoja, ja suosikkini on hetki, jolloin hÀn asetti kultamitalin kaulaani. En voi uskoa sitÀ enkÀ halua uskoa, ettÀ hÀn on poissa."
38-vuotiaalle yhden lapsen isÀlle Siavash Shirzadille perhe oli kieltÀnyt osallistumasta mielenosoituksiin Teheranin Punak-aukion tammikuun 8. pÀivÀnÀ vaarojen vuoksi. Tiistaina yksi hÀnen ulkomailla asuvista serkuistaan sai tietÀÀ, ettÀ Shirzad oli liittynyt ryhmÀÀn mielenosoittajia, jotka kerÀÀntyivÀt tulen ympÀrille ja tanssivat kurdilaisia lauluja. HeitÀ ammuttiin turvajoukot.
Shirzad oli vielÀ elossa, kun hÀnet vietiin Teheranin al-Ghadir-sairaalaan, mutta se oli tÀynnÀ haavoittuneita mielenosoittajia, joten hÀnet vietiin sen sijaan Rasoul Akram -sairaalaan. Sairaalan henkilökunta soitti hÀnen perheelleen noin kello 4 aamulla 9. tammikuuta kertoakseen: "Poikanne on elossa, tulkaa." Mutta kun he saapuivat, hÀn oli kuollut.
Shirzadin ruumis oli yksi sadoista Teheranin Kahrizakin oikeuslÀÀketieteellisessÀ keskuksessa. Videolla nÀkyi ahdistuneita perheitÀ etsimÀssÀ lÀheisiÀÀn lattialla olevien ruumispussien joukosta. HÀnen serkkunsa kertoo, ettÀ hÀnelle kerrottiin kaikkien ruumiiden olevan numeroituja ja Shirzadin numeron olevan 12 647. "Perheeni joutui maksamaan suuren summan rahaa vain nÀhdÀkseen hÀnen ruumiinsa ruumishuoneella", hÀn sanoo.
HÀnen serkkunsa kertoo, ettÀ perheeltÀ evÀttiin lupa viedÀ ruumis hautaamiseen, elleivÀt he pitÀneet seremoniaa yksityisenÀ, ja heille sanottiin: "Muuten hautaamme hÀnet itse paikkaan, jossa on 12 000 joukkohautaa. Sitten hÀn katoaa ruumiiden joukkoon, ettekÀ löydÀ hÀntÀ koskaan."
HeitÀ seurasivat sitten sotilasajoneuvot ja varoitettiin: "Jos edes yksi iskulausuma huudetaan, otamme ruumiin takaisin."
Usein Kysytyt Kysymykset
Tietysti TÀssÀ on luettelo UKK:sta artikkelista Maailman on nÀhtÀvÀ mitÀ tÀÀllÀ tapahtuu Iranissa tapettujen mielenosoittajien perheet jakavat tuhoutuvan surunsa
Perusasiat ymmÀrtÀminen
MistÀ tÀssÀ artikkelissa on kyse
Se on uutisraportti, joka jakaa Iranissa asuvien perheiden henkilökohtaisia tarinoita ja syvÀÀ surua, jotka ovat menettÀneet lÀheisiÀ viimeaikaisen mielenosoitusliikkeen aikana. Se keskittyy heidÀn vaatimukseensa, ettÀ maailma nÀkee heidÀn kipunsa ja hallituksen toimet.
Mihin mielenosoituksiin se viittaa
Se viittaa ensisijaisesti kansalliseen mielenosoitusliikkeeseen, joka alkoi syyskuussa 2022 Mahsa Aminin kuoleman jÀlkeen moraalipoliisin hallussa ja sitÀ seuranneiden levottomuuksien aaltojen jÀlkeen. Mielenosoittajat ovat vaatineet suurempia vapauksia ja naisten oikeuksia.
Miksi perheet puhuvat ÀÀneen
He puhuvat ÀÀneen kunnioittaakseen lÀheisiÀÀn, vastustaakseen virallisia kertomuksia, jotka usein leimaavat kuolleet mellakoitsijoiksi tai terroristeiksi, ja kohdistaakseen kansainvÀlistÀ painetta Iranin hallitukselle antamalla uhreille ihmiskasvot.
Yksityiskohdat ja konteksti
Kuinka monta ihmistÀ on kuollut
Tarkkaa mÀÀrÀÀ kiistellÀÀn. Vaikka Iranin viranomaiset antavat alhaisia lukuja, kansainvÀliset ihmisoikeusjÀrjestöt kuten Amnesty International ja HRANA raportoivat satojen mielenosoittajien kuolleen, mukaan lukien kymmeniÀ lapsia.
MitkÀ ovat nÀiden perheiden suurimmat haasteet
Perheet kohtaavat valtavaa painetta, hÀirintÀÀ ja pelottelua turvajoukkoilta, uhkauksia pysyÀ hiljaa, pakotettuja hiljaisia hautajaisia ja pidÀtysvaaran, jos he julkisesti surivat tai etsivÀt oikeutta.
MitÀ "Maailman on nÀhtÀvÀ" tarkoittaa
Se on vetoomus kansainvÀliselle tietoisuudelle ja vastuullisuudelle. Perheet uskovat, ettÀ jos maailmanyhteisö nÀkee todellisen ihmiskustannuksen, se voi johtaa diplomaattiseen paineeseen, pakotteisiin tai tukeen, joka voi auttaa estÀmÀÀn lisÀÀ vÀkivaltaa ja tuomaan oikeutta.
SyvemmÀt kysymykset ja seuraukset
Miksi Iranin hallinto tukahduttaa niin ankarasti
Hallinto pitÀÀ mielenosoituksia uhkana kansalliselle turvallisuudelle ja vakaudelle, usein syyttÀen niitÀ ulkomaisista vihollisista. Se kÀyttÀÀ voimakeinoja estÀÀkseen lisÀÀ vastustusta ja yllÀpitÀÀkseen valtaansa.
MikÀ on ollut kansainvÀlinen reaktio
Reaktiot ovat vaihdelleet. Monet lÀnsimaat ovat tuominneet vÀkivallan ja asettaneet pakotteita tietyille Iranin viranomaisille ja yhteisöille. YK on pitÀnyt istuntoja ja tosiasioiden selvitystehtÀviÀ. Perheet ja aktivistit kuitenkin usein kokevat, ettÀ reaktio on ollut riittÀmÀtön.
MikÀ on "Nainen, ElÀmÀ, Vapaus"
Nainen, ElÀmÀ, Vapaus (Zan, Zendegi, Azadi) on Iranin mielenosoitusliikkeen keskeinen iskulause, joka korostaa naisten oikeuksia, elÀmÀnlaatua ja vapautta autoritaarisesta hallinnosta. Se on tullut globaaliksi symboliksi vastarinnasta.