NĂ€en tĂ€mĂ€n uhkana ja ehkĂ€ jopa askeleena kohti etnistĂ€ hajaannusta. HeidĂ€n konfliktinsa saattaa jopa pÀÀtyĂ€ vahvistamaan hallintoa, joka tappoi julmasti tuhansia â mahdollisesti kymmeniĂ€ tuhansia â mielenosoittajia tammikuussa.
PelkÀÀn, ettĂ€ nĂ€kemĂ€mme ei ole Iranin tai sen kansan vapautumista, vaan toisen kierroksen ulkomaiden puuttumisessa, joka on vaivannut Irania siitĂ€ lĂ€htien, kun britit turvasivat kauppamonopolinsa siellĂ€ 1800-luvulla. Viimeinen ĆĄaahi palautettiin valtaistuimelleen vuonna 1953 Yhdysvaltojen ja Britannian tukemalla vallankaappauksella, joka syrjĂ€ytti valitun pÀÀministerin Mohammad Mossadeghin sen jĂ€lkeen, kun hĂ€n oli uskaltanut kansallistaa Anglo-Iranian Oil Companyn â nykyÀÀn BP:n. Khomeini puolestaan nousi kuuluisuuteen johtamalla vuonna 1963 protesteja amerikkalaista vaikutusvaltaa vastaan Iranissa.
JÀlleen kerran ulkopuoliset yrittÀvÀt muovata kansakunnan tulevaisuutta, joka ansaitsee parempaa, mutta todennÀköisesti kohtaa pahempaa.
Paul Taylor on vanhempi vieraileva tutkija European Policy CentressÀ.
Usein Kysytyt Kysymykset
UKK Iranin vallankumouksen todistaminen Ulkomainen puuttuminen
Aloittelijan tason kysymykset
1 MikÀ oli Iranin vallankumous?
Iranin vallankumous oli kansannousu, joka syrjÀytti ƥaahi Mohammad Reza Pahlavin monarkian ja johti islamilaisen tasavallan perustamiseen ayatollah Khomeinin johdolla. Se oli monimutkainen sekoitus poliittisia, sosiaalisia ja uskonnollisia liikkeitÀ.
2 MitÀ "ulkomainen puuttuminen epÀonnistui" tarkoittaa tÀssÀ yhteydessÀ?
Se tarkoittaa, ettĂ€ vallankumouksen aikana voimakkaat ulkovallat â pÀÀasiassa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto â yrittivĂ€t vaikuttaa lopputulokseen suojellakseen omia etujaan, mutta eivĂ€t lopulta kyenneet hallitsemaan tai pysĂ€yttĂ€mÀÀn vallankumousliikettĂ€, jota ajoivat iranilaiset sisĂ€iset voimat.
3 Miksi tapahtuman silminnÀkijÀkuvaus on merkittÀvÀ?
SilminnÀkijÀkuvaus tarjoaa maantasoisen, inhimillisen nÀkökulman, joka ylittÀÀ viralliset historiankirjoitukset. Se voi tallentaa tunnelman, tunteet ja monimutkaisuudet, jotka usein hukkuvat poliittisiin yhteenvetoihin, tarjoten ainutlaatuisen nÀkemyksen siitÀ, kuin tÀllainen muunnoksellinen tapahtuma eteni tavallisille ihmisille.
4 KetkÀ olivat pÀÀryhmiÀ, jotka osallistuivat vallankumoukseen?
Koalitio sisÀlsi laajan kirjon ryhmiÀ: islamisteja, joita johtivat Khomeinin kaltaiset papit, vasemmistolaiset opiskelijat ja sissit, liberaalit nationalistit, basaarikaupat ja miljoonat tavalliset kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, jotka olivat tyytymÀttömiÀ ƥaahin hallintoon.
Yleiset kysymykset ja konteksti
5 MitkÀ olivat vallankumouksen pÀÀsyitÀ?
Keskeisiin syihin kuuluivat laajalle levinnyt tyytymÀttömyys ƥaahin itsevaltaiseen hallintoon, hÀnen salaisen poliisinsa poliittinen sorto, perinteistÀ yhteiskuntaa vieraannuttanut lÀnsimaistuminen, taloudellinen epÀtasa-arvo ja ƥiialaisen islamilaisen ideologian voimakas mobilisoiva voima.
6 Miten ulkovallat yrittivÀt puuttua asioihin?
Yhdysvallat tuki vahvasti ƥaahin hallintoa vuosikymmeniÀ strategisena liittolaisena. Vallankumouksen laajetessa tehtiin yrityksiÀ neuvotella maltillinen siirtymÀhallitus sÀilyttÀÀkseen lÀnsimaisten vaikutusvallan. Neuvostoliitto puolestaan yritti tukea vallankumouskoalition vasemmistolaisia ryhmittymiÀ saadakseen jalansijaa.
7 Miksi heidÀn puuttumisensa epÀonnistui?
Vallankumouksen vauhti, jota ajoivat syvÀlle juurtuneet sisÀiset epÀkohdat ja yhdisti vastustus ƥaahia kohtaan, oli liian voimakas. Vallankumouksen keskeinen vaatimus oli kansallinen suvereniteetti ja itsenÀisyys ulkomaisesta hallinnasta, mikÀ teki kaikesta avoimesta ulkomaisesta tuesta ryhmÀlle vastakkaiseksi.