Kun puolue perustettiin vuonna 1988, ÀÀrioikeistolainen Ruotsidemokraatit (SD) on kokenut niin tasaista kasvua, ettĂ€ voitto sunnuntain valtiopĂ€ivĂ€vaaleissa vaikutti varmalta. Vuonna 2022 puolue hyödynsi vaalivoittoja â ja oikeistopuolueiden epĂ€toivoa muodostaa vĂ€hemmistöhallitus â ja oli lĂ€hellĂ€ pÀÀstĂ€ hallitukseen. Tukirooli pÀÀministeri Ulf Kristerssonin Tidö-koalitiossa antoi puolueelle, jolla on uusnatsijuuret, merkittĂ€vÀÀ vaikutusvaltaa ja poliittisen establishmentin valtavirran hyvĂ€ksynnĂ€n. TĂ€mĂ€n vuoden vaalien odotettiin vahvistavan, ettĂ€ he eivĂ€t enÀÀ olleet hylkiöitĂ€ vaan vakavasti otettavia poliittisia toimijoita. Kampanjan alussa Kristersson ilmoitti, ettĂ€ jos hĂ€nen koalitionsa voittaa, SD ottaisi keskeisiĂ€ ministerintehtĂ€viĂ€. Mutta sunnuntain tulokset viittaavat siihen, ettĂ€ ÀÀrioikeiston marssi Ruotsin hallituksen ytimeen on pysĂ€ytetty â toistaiseksi. Pudottuaan Ruotsin toiseksi suurimmasta puolueesta kolmanneksi, ja kun oikeistopuolueiden ei todennĂ€köisesti onnistu muodostaa koalitiota, SD nĂ€yttÀÀ menettĂ€neen tiensĂ€ hallitukseen. "Se, mitĂ€ nĂ€imme eilen [sunnuntaina], oli historiallinen takaisku Ruotsidemokraateille", sanoo Niclas Nilsson, luennoitsija ja tutkija antirasismisÀÀtiö Exposta. "Puolue on kasvanut jokaisissa valtiopĂ€ivĂ€vaaleissa vuodesta 1988." SD:n johtaja Jimmie Ă
kesson nĂ€ytti silminnĂ€hden jĂ€rkyttyneeltĂ€ puhuessaan kannattajilleen myöhÀÀn vaaliyönĂ€. HĂ€n sanoi, ettĂ€ oli selvÀÀ, ettĂ€ he olivat menettĂ€neet joitakin prosenttiyksiköitĂ€, mutta vĂ€itti heidĂ€n olevan edelleen "voittajia". HĂ€n vaikutti vihjaavan, ettĂ€ hĂ€nen pÀÀtöksensĂ€ olla joukkuepelaaja ja tukea koalitiokumppani Liberaaleja saattoi vaikuttaa heidĂ€n kannatuksensa menetykseen. NĂ€ytĂ€ kuva kokoruudulla Ă
kesson vaikutti silminnĂ€hden jĂ€rkyttyneeltĂ€ Ruotsidemokraattien takaiskusta puolueen vaali-illan tilaisuudessa. Valokuva: Pontus Lundahl/TT News Agency/AFP/Getty Images On ehkĂ€ liian aikaista sanoa, miksi puolue menetti ÀÀniĂ€, sanoi Nilsson, mutta osa sen kannattajista on saattanut siirtyĂ€ Maltillisille, joilla oli hyvĂ€ ilta. Toinen tekijĂ€ voi olla se, ettĂ€ oltuaan neljĂ€ vuotta lĂ€heisesti mukana hallituksessa SD ei voi enÀÀ vĂ€ittÀÀ olevansa establishmentin vastainen puolue. ĂĂ€nestysprosentti oli noin 80, mikĂ€ on Ruotsille suhteellisen alhainen, millĂ€ on saattanut myös olla roolinsa. On myös se tosiasia, ettĂ€ suuri osa siitĂ€, mitĂ€ SD edustaa, on nyt tullut osaksi ruotsalaista poliittista valtavirtaa: maahanmuuttovastaisuus, kovat otteet rikollisuuteen ja rangaistuksiin sekĂ€ integraatioasenne, joka sĂ€lyttÀÀ Ruotsiin muuttaville vastuun luopua kulttuuristaan ja uskonnostaan sopeutuakseen "ruotsalaisiin" normeihin. HeidĂ€n vaikutusvaltansa on levinnyt keskustavasemmistolaiseen Sosiaalidemokraatteihin, jotka â hĂ€vittyÀÀn viime vaalit â siirsivĂ€t rikollisuus-, maahanmuutto- ja integraatiostrategiansa oikealle. Jos Maltilliset pÀÀtyvĂ€t liittymÀÀn koalitiohallitukseen Sosiaalidemokraattien kanssa, SD:stĂ€ tulee opposition suurin puolue, mikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ sillĂ€ on edelleen nĂ€kyvĂ€ rooli kansallisella nĂ€yttĂ€möllĂ€. Mutta jos Sosiaalidemokraatit onnistuvat muodostamaan hallituksen ilman Maltillisia, SD on jĂ€lleen ulkopuolella sisÀÀn katsoen, mikĂ€ voisi auttaa ohjaamaan kansallista keskustelua, politiikkaa ja yhteiskunnallisia normeja pois oikealta. NĂ€ytĂ€ kuva kokoruudulla Magdalena Andersson, keskustavasemmistolaisen Sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja, valvoi kannatuksen nousua siirtymĂ€llĂ€ oikealle. Valokuva: Denis Balibouse/Reuters Se, miten se vastaa tĂ€hĂ€n hetkeen, on ratkaisevaa â puolueen selviytymiselle ja Ruotsin politiikan sĂ€vylle. Mutta jos heillĂ€ ei ole keskustaoikeistolaisia puolueita, joille vastata, he pÀÀtyvĂ€t menemÀÀn pidemmĂ€lle oikealle virkistÀÀkseen kannattajakuntaansa, sillĂ€ voi olla seurauksia tulevaisuudessa â ja viedĂ€ Ruotsin politiikan uusiin pohjalukemiin, Nilsson varoitti. Loppujen lopuksi ÀÀrioikeiston tuki Ruotsissa ei ole puutteellista. VĂ€rvĂ€ys, ideoiden leviĂ€minen ja ÀÀrioikeistoryhmien, jotka tunnetaan aktiiviklubeina, mobilisaatio jatkavat kasvuaan ilman sÀÀntelyĂ€ tai poliittisia sÀÀntöjĂ€ â riippumatta siitĂ€, mitĂ€ Ruotsin valtiopĂ€ivillĂ€ tapahtuu.
Usein kysytyt kysymykset
UKK ĂĂ€rioikeiston nousu valtaan Ruotsissa on pysĂ€ytetty, mutta sen vaikutusvalta sĂ€ilyy
Aloittelijan kysymykset
MitÀ tarkoittaa, ettÀ ÀÀrioikeiston nousu valtaan Ruotsissa on pysÀytetty
Se tarkoittaa, ettÀ ÀÀrioikeistolainen puolue Ruotsidemokraatit ei ole pystynyt ottamaan hallitusta haltuunsa tai tulemaan pÀÀministeriksi, vaikka se on saanut paljon ÀÀniÀ
MitÀ puoluetta pidetÀÀn ÀÀrioikeistolaisena Ruotsissa
Ruotsidemokraatteja SillÀ on juuret uusnatsiliikkeissÀ, mutta nyt se esittÀÀ itsensÀ valtavirran nationalistisena puolueena
Voittiko ÀÀrioikeisto Ruotsin vaalit
Ei Se ei ole koskaan voittanut tarpeeksi ÀÀniÀ johtaakseen hallitusta yksinÀÀn Muut puolueet ovat pitÀneet sen poissa pÀÀministerin virasta
Miksi ihmiset sanovat, ettÀ sen vaikutusvalta sÀilyy
Koska vaikka SD ei pidĂ€ valtaa, se muokkaa sitĂ€, mitĂ€ muut puolueet sanovat ja tekevĂ€t â erityisesti maahanmuutossa, rikollisuudessa ja integraatiossa
MikÀ on Ruotsidemokraattien pÀÀkysymys
Maahanmuutto Puolue haluaa paljon tiukempia rajoja sille, kuka voi tulla Ruotsiin, ja kovempia sÀÀntöjÀ jo siellÀ oleville
Onko Ruotsin maahanmuuttopolitiikka muuttunut
KyllĂ€, jyrkĂ€sti Kerran yksi Euroopan avoimimmista maista Ruotsi on kiristĂ€nyt turvapaikkasÀÀntöjĂ€, rajavalvontaa ja perheenyhdistĂ€mistĂ€ â osittain vastauksena SD:n nousuun
Keskitasoiset kysymykset
Miten puolue voi vaikuttaa politiikkaan olematta hallituksessa
Voittamalla tarpeeksi paikkoja, joilla on merkitystÀ valtiopÀivillÀ Muut puolueet tarvitsevat SD:n ÀÀniÀ budjettien ja lakien lÀpÀisemiseen, joten ne neuvottelevat sen kanssa tai kopioivat sen kantoja
MikÀ on cordon sanitaire ja onko Ruotsissa vielÀ sellainen
Se on valtavirtapuolueiden sopimus kieltĂ€ytyĂ€ yhteistyöstĂ€ ÀÀrioikeiston kanssa Ruotsi piti tĂ€tĂ€ linjaa pitkÀÀn, mutta se on heikentynyt â puolueet nyt puhuvat SD:lle ja nojaavat siihen valtiopĂ€ivillĂ€
Tukiko SD koskaan Ruotsin hallitusta
KyllÀ Vuoden 2022 vaalien jÀlkeen SD tuki keskustaoikeistolaista hallitusta, jota johti Maltillinen puolue Se ei saanut ministeripaikkoja, mutta suostui tukemaan hallitusta valtiopÀivillÀ
Miksi valtavirtapuolueet alkoivat tehdÀ yhteistyötÀ SD:n kanssa
Saadakseen valtaa ja lÀpÀistÀkseen omia politiikkojaan Keskustaoikeisto tarvitsi SD:n paikkoja ja ÀÀnestÀjÀt vÀlittivÀt enemmÀn maahanmuutosta ja rikollisuudesta kuin SD:n eristÀmisestÀ
MitkÀ ovat tÀrkeimmÀt kritiikit SD:n kasvavasta vaikutusvallasta
EttÀ se normalisoi nationalistisia ja maahanmuuttovastaisia nÀkemyksiÀ