Yhdistynyt kuningaskunta lainasi heinÀkuussa odotettua vÀhemmÀn, mikÀ antoi myötÀilyt Rachel Reevesille.

Yhdistynyt kuningaskunta lainasi heinÀkuussa odotettua vÀhemmÀn, mikÀ antoi myötÀilyt Rachel Reevesille.

Virallisten lukujen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus lainasi heinĂ€kuussa odotettua vĂ€hemmĂ€n, mikĂ€ tarjoaa hieman helpotusta valtiovarainministeri Rachel Reevesille hĂ€nen valmistellessaan syysbudjettiaan. Kansallisen tilastotoimiston (ONS) mukaan julkisen sektorin nettolainaus – erotus menojen ja tulojen vĂ€lillĂ€ – laski 1,1 miljardiin puntaan, mikĂ€ on 2,3 miljardia puntaa vĂ€hemmĂ€n kuin samassa kuussa edellisenĂ€ vuonna.

TÀmÀ luku oli alhaisempi kuin rahoitusmarkkinoiden ennustama 2,6 miljardin punnan alijÀÀmÀ ja budjettivastuuviraston (OBR) 2,1 miljardin punnan ennuste. NeljÀn ensimmÀisen tilivuosineljÀnneksen lainaus ylsi 60 miljardiin puntaan, mikÀ vastasi OBR:n ennustetta, mutta oli silti 6,7 miljardia puntaa korkeampi kuin samana ajanjaksona edellisenÀ vuonna. TÀmÀ on kolmanneksi korkein huhtikuun ja heinÀkuun vÀlinen lainausmÀÀrÀ tilastojen historian aikana.

OBR kuitenkin totesi, ettĂ€ nykyinen budjettialijÀÀmĂ€ – keskeinen mittari valtiovarainministerin budjettisÀÀnnön kannalta – oli 42,8 miljardia puntaa neljĂ€nnessĂ€ neljĂ€nneksessĂ€, mikĂ€ on 5,7 miljardia puntaa enemmĂ€n kuin oli ennustettu. Huolimatta odotettua paremmista heinĂ€kuun luvuista, ekonomistit varoittavat, ettĂ€ ReevesillĂ€ on edessÀÀn vaikea budjetti, sillĂ€ OBR todennĂ€köisesti alentaa kasvuennusteitaan Ison-Britannian taloudelle, ja työvĂ€enpuolueen Ă€skettĂ€in kumoamat sosiaalietuuspÀÀtökset voivat lisĂ€tĂ€ lainauskustannuksia.

Capital Economicsin Ison-Britannian ekonomisti Alex Kerr arvioi, ettĂ€ Reevesin on ehkĂ€ kerĂ€ttĂ€vĂ€ 17–27 miljardin punnan verran ylimÀÀrĂ€isiĂ€ varoja sĂ€ilyttÀÀkseen 9,9 miljardin punnan puskurin budjettisÀÀntöjensĂ€ puitteissa. HĂ€n totesi, ettĂ€ uusimmat luvut eivĂ€t juurikaan paranna tulevan budjetin haastavaa nĂ€kymÀÀ.

The Guardian on raportoinut, ettÀ ministerit harkitsevat vaihtoehtoja lisÀtulojen kerryttÀmiseksi perintö- ja kiinteistöverojen kautta. Kansallinen talous- ja yhteiskuntatutkimuslaitos varoitti aiemmin tÀssÀ kuussa, ettÀ julkisen talouden alijÀÀmÀ voi ylittÀÀ 40 miljardia puntaa.

WPI Strategian pÀÀekonomisti Martin Beck sanoi, ettÀ ÀskettÀiset tiedot antavat Reevesille hieman hengitystilaa, vaikka kokonaistilanne onkin edelleen tiukka. HÀn ehdotti, ettÀ julkisen talouden suuresta "mustasta aukosta" puhuminen saattaa olla liioiteltua.

ErillisenÀ kehityskuluna yksityisen sektorin liiketoiminta kasvoi elokuussa vuoden korkeimmalle tasolle S&P Globalin ostajaindeksin (PMI) mukaan, jota Englannin keskuspankki seuraa tarkasti. PMI nousi 53:een heinÀkuun 51,5:stÀ, mikÀ viittaa jatkuvaan talouskasvuun hitaan kevÀÀn jÀlkeen. Lukema yli 50 tarkoittaa laajentumista.

TÀstÀ huolimatta S&P Global Market Intelligencen pÀÀekonomisti Chris Williamson totesi, ettÀ yritysten luottamus on yhÀ haurasta huolestuttavien hallituksen viimeaikaisten pÀÀtösten ja maailmanpoliittisen epÀvarmuuden vuoksi. HÀn korosti myös, ettÀ tavaraviennin lasku on edelleen jyrkkÀÀ.

ONS selitti odotettua paremman lainausluvun vahvalla verotulojen kasvulla, joka johtui osittain huhtikuussa kÀyttöön otetusta työnantajien kansainvÀlisen vakuutusmaksun korotuksesta. Toistaiseksi kuluvalla tilikaudella sosiaalimaksut olivat 9,5 miljardia puntaa korkeammat kuin samana ajanjaksona edellisenÀ vuonna, ja työnantajien kansainvÀliset vakuutusmaksut nousivat heinÀkuussa 24 prosenttia vuoden takaisesta. Kokonaisverotulot olivat kuitenkin 0,2 prosenttia OBR:n ennustetta alhaisemmat.

NeljÀnnessÀ tilivuosineljÀnneksessÀ Ison-Britannian julkiset finanssit hyötyvÀt yleensÀ vahvasta heinÀkuun asemasta, mikÀ johtuu tÀrkeÀstÀ itse ilmoitetun tuloveron maksun mÀÀrÀajasta.

Hallituksen menot kuitenkin nousivat myös merkittÀvÀsti. TÀmÀ johtui korkeammista julkisen sektorin palkoista ja inflaatiota seuraavista etuusmaksuista, jotka lisÀsivÀt toimintakustannuksia. Myös velan korkomaksut nousivat, sillÀ korkeampi inflaatio lisÀsi valtionvelan hoitokustannuksia.

Kansallinen tilastotoimisto arvioi, ettÀ julkisen sektorin nettoveloitus saavutti 96,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikÀ on yksi korkeimmista tasoista 1960-luvun jÀlkeen.

Ekonomistit varoittivat, ettÀ nouseva inflaatio voi aiheuttaa lisÀÀ painetta julkisille tuloille. Keskiviikkona julkistetut viralliset luvut osoittivat, ettÀ pÀÀluvuksiin perustuva inflaatio nousi heinÀkuussa odotettua enemmÀn, 3,8 prosenttiin, mikÀ johtui korkeammista elintarvikehinnoista ja yritysten vÀlittÀmistÀ veronkorotuksista kuluttajille.

Valtiovarainministeriön pÀÀsihteeri Darren Jones sanoi: "Liian paljon veronmaksajien rahaa kĂ€ytetÀÀn pitkĂ€aikaisen valtionvelan korkomaksuihin. Siksi pyrimme vĂ€hentĂ€mÀÀn hallituksen lainaamista tĂ€mĂ€n parlamenttikauden aikana – jotta työssĂ€kĂ€yvien ihmisten ei tarvitse maksaa laskua, ja voimme sen sijaan investoida parempiin kouluihin, sairaaloihin ja palveluihin työssĂ€kĂ€yville perheille."



Usein Kysytyt Kysymykset

TÀssÀ on luettajo usein kysytyistÀ kysymyksistÀ siitÀ, ettÀ Iso-Britannia lainasi heinÀkuussa odotettua vÀhemmÀn. Kysymykset on suunniteltu selkeiksi ja hyödyllisiksi monenlaisille lukijoille.



Yleiset - Aloittelijakysymykset



1 MitÀ tarkoittaa, ettÀ Iso-Britannia lainasi vÀhemmÀn?

Se tarkoittaa, ettÀ hallituksen tulot olivat korkeammat kuin sen menot kyseisenÀ kuukautena. Erojen kattamiseksi sen tÀytyi lainata vÀhemmÀn rahaa rahoitusmarkkinoilta liikkeelle laskemalla joukkovelkakirjoja.



2 Kuka on Rachel Reeves ja miksi tÀmÀ on parannus hÀnen osaltaan?

Rachel Reeves on Ison-Britannian valtiovarainministeri. TÀmÀ on parannus hÀnen osaltaan, koska se viittaa siihen, ettÀ hallituksen talous on vahvemmassa asemassa kuin oli ennustettu, mikÀ antaa hÀnelle joustavuutta ja mahdollisesti enemmÀn rahaa julkisten palveluiden suunnitelmien tai veronalennusten rahoittamiseen.



3 Miksi hallituksen tÀytyy lainata rahaa ollenkaan?

Hallitus kÀyttÀÀ lÀhes aina enemmÀn rahaa kuin se kerÀÀ veroina tiettynÀ vuonna. TÀtÀ eroa kutsutaan budjettialijÀÀmÀksi. TÀmÀn aukon rahoittamiseksi ja julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, koulujen ja infrastruktuurin, maksamiseksi se lainaa rahaa.



4 Onko vÀhemmÀn lainaaminen aina hyvÀ asia?

YleensÀ kyllÀ. Se tarkoittaa, ettÀ valtionvelka kasvaa hitaammin, mikÀ sÀÀstÀÀ rahaa korkomaksuissa pitkÀllÀ aikavÀlillÀ. Jos se kuitenkin saavutetaan leikkaamalla vÀlttÀmÀttömiÀ julkisia menoja kriisin aikana, sitÀ voidaan pitÀÀ negatiivisena.



Keskitasoiset - Vaikutuskysymykset



5 MitkÀ olivat todelliset luvut ja miten ne vertautuivat odotuksiin?

HeinÀkuussa 2024 julkisen sektorin nettolainaus oli 1,1 miljardia puntaa. TÀmÀ oli huomattavasti alhaisempi kuin 2,6 miljardia puntaa, jonka itsenÀiset talousennustajat, kuten budjettivastuuvirasto, olivat ennustaneet.



6 MitkÀ ovat odotettua alhaisemman lainaamisen pÀÀhyödyt?

Alhaisemmat velan korot: Hallitus maksaa vÀhemmÀn korkoa kokonaisvelastaan.

Budjettivara: Se antaa valtiovarainministerille enemmÀn liikkumavaraa heidÀn omien budjettisÀÀntöjensÀ puitteissa, mahdollistaen veronalennukset tai lisÀmenot seuraavassa budjetissa.

Markkinoiden luottamus: Se voi vahvistaa kansainvÀlisten sijoittajien luottamusta Ison-Britannian talouden hallintaan, mahdollisesti alentaen tulevia lainakustannuksia.



7 MikÀ aiheutti lainaamisen olevan odotettua alhaisempaa?

TÀmÀ johtuu yleensÀ useiden tekijöiden yhdistelmÀstÀ.