Yhdysvaltojen ja Euroopan vÀlillÀ kasvava erimielisyys Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudesta on tullut julkiseksi, ja sen laukaisi kiista korkeasta hallinnollisesta virasta. Yhdysvallat on nyt uhannut "harkita uudelleen" rooliaan kansainvÀlisessÀ rauhanturvaamisessa maassa.
Yhdysvaltain suurlĂ€hetystö Sarajevossa antoi varoituksen sen jĂ€lkeen, kun Euroopan maat kieltĂ€ytyivĂ€t tukemasta Yhdysvaltain ehdokasta uudeksi korkeaksi edustajaksi, kansainvĂ€lisen yhteisön johtavaksi lĂ€hettilÀÀksi. TĂ€llĂ€ viikolla Sarajevossa pidetyssĂ€ rauhan tĂ€ytĂ€ntöönpanoneuvoston (PIC) kokouksessa â monikansallisessa ryhmĂ€ssĂ€, joka valvoo vuoden 1995 Daytonin rauhansopimusta â Washington tuki italialaista diplomaattia Antonio Zanardi Landia. Samaan aikaan Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja useimmat Euroopan maat tukivat Ranskan lĂ€hettilĂ€stĂ€ LĂ€nsi-Balkanille, RenĂ© Troccazia.
Trumpin hallinto pyrki myös vÀhentÀmÀÀn korkean edustajan valtaa panna tÀytÀntöön Daytonin periaatteita. Sopimus pÀÀtti sodan, joka tappoi 100 000 ihmistÀ, mutta on tehnyt vÀhÀn Bosnian etnisten jakolinjojen parantamiseksi.
Yhdysvaltain suurlÀhetystö Sarajevossa sanoi X-palvelussa: "Yhdysvallat toteaa, ettÀ Eurooppa ei kyennyt saavuttamaan yksimielisyyttÀ eurooppalaisesta ehdokkaasta, ja on pettynyt siihen, ettÀ nÀmÀ erimielisyydet estivÀt PIC:tÀ valitsemasta uutta korkeaa edustajaa. Euroopan pÀÀttÀmÀttömyys ja PIC:n epÀonnistuminen velvollisuuksiensa tÀyttÀmisessÀ Bosnia ja Hertsegovinaa kohtaan pakottavat Yhdysvallat harkitsemaan uudelleen rooliaan nykyisessÀ kansainvÀlisessÀ lÀsnÀolossa maassa."
Yhdysvalloilla ei ole enÀÀ suurta sotilasjoukkoa Bosniassa, jossa on pieni EU:n rauhanturvaoperaatio. Se on kuitenkin jatkanut vaikutusvaltaista rooliaan PIC:n ja kahdenvÀlisten suhteiden kautta.
PIC:n odotetaan yrittÀvÀn uudelleen saavuttaa yksimielisyys korkean edustajan roolista myöhemmin tÀssÀ kuussa, jolloin kompromissiehdokkaita saattaa ilmaantua.
Yksi eurooppalainen virkamies ehdotti, ettÀ alue saattaisi hyötyÀ, jos Yhdysvallat vÀhentÀisi osallistumistaan, kun epÀilykset Trumpin hallinnon motiiveista kasvavat. Viime vuonna Yhdysvallat poisti pakotteet Milorad Dodikilta, Moskovan tukemalta serbijohtajalta, vÀitetyn monimiljoonaisen lobbauskampanjan jÀlkeen Washingtonissa.
Yhdysvallat painosti myös lÀhtevÀÀ korkeaa edustajaa Christian SchmidtiÀ eroamaan sen jÀlkeen, kun tÀmÀ mÀÀrÀsi Dodikille rankaisevia toimenpiteitÀ Daytonin sopimuksen heikentÀmisestÀ.
Samaan aikaan Trumpin sukulaiset ja lÀheiset ovat yhÀ enemmÀn ajaneet liiketoimintaetuja Bosniassa. Huhtikuussa Yhdysvaltain presidentin poika Donald Trump Jr. vieraili Bosnian serbien pÀÀkaupungissa Banja Lukassa Dodikin pojan vieraana.
Jasmin MujanoviÄ, Balkanin poliittinen analyytikko ja kahden Bosniaa kĂ€sittelevĂ€n kirjan kirjoittaja, sanoi, ettĂ€ Trumpin hallinto nĂ€ytti arvioineen vÀÀrin vaikutusvaltansa eurooppalaisiin PIC:ssĂ€.
"Yhdysvaltalaiset nĂ€yttivĂ€t ajattelevan, ettei sillĂ€ ollut vĂ€liĂ€, mitĂ€ eurooppalaiset ajattelivat, ja olettivat heidĂ€n mukautuvan. Luulen, ettĂ€ se oli tilanteen vÀÀrinlukemista", MujanoviÄ sanoi. "Ei vaikuta siltĂ€, ettĂ€ Yhdysvallat olisi neuvotellut laajasti liittolaistensa kanssa ennen Landin valintaa."
"Se saa minut miettimÀÀn, miksi he ovat niin tiukkoja hÀnen suhteensa. Emme tiedÀ, millaisia yhteisymmÀrryksiÀ Landin ja yhdysvaltalaisten vÀlillÀ on, jotka tekevÀt heistÀ niin innostuneita."
Raportit PIC:n kokouksesta Sarajevossa keskiviikkona ja torstaina viittasivat siihen, ettÀ Yhdysvallat edisti Landia voimakkaammin kuin Italia itse.
Kurt Bassuener, BerliinissÀ toimivan Democratization Policy Council -ajatushautomon perustaja, sanoi: "TÀssÀ ei ole kyse vain henkilöstÀ. Se on strateginen pÀÀtös, jonka tÀytyy sopia alueelliseen strategiaan. Vaikuttaa siltÀ, ettÀ Yhdysvaltain kantaa ohjaavat paitsi ideologia myös liiketoimintaintressit. NÀyttÀÀ siltÀ, ettÀ prioriteetti on: hanki myönnytyksiÀ, hanki sopimuksia ja ota, ota, ota."
Usein kysytyt kysymykset
TÀssÀ on lista usein kysytyistÀ kysymyksistÀ Yhdysvaltain uhasta harkita uudelleen rooliaan Bosnia ja Hertsegovinassa kasvavien jÀnnitteiden keskellÀ Euroopan kanssa
Aloittelijatason kysymykset
1 MitÀ Yhdysvaltojen ja Bosnian vÀlillÀ tapahtuu juuri nyt
Yhdysvallat on tyytymÀtön Bosnian serbijohtajien viimeaikaisiin toimiin, jotka nÀyttÀvÀt heikentÀvÀn maan rauhansopimusta. Se uhkaa vetÀÀ pois amerikkalaista tukea tai joukkoja, jos asiat eivÀt muutu.
2 Miksi Yhdysvallat uhkaa lÀhteÀ
Yhdysvallat on turhautunut, koska Bosnian serbijohtajat ajavat enemmÀn itsenÀisyyttÀ, mikÀ voisi kÀynnistÀÀ konfliktin uudelleen. Washington haluaa painostaa heitÀ lopettamaan, ja lÀhtemisellÀ uhkaaminen on tapa osoittaa, ettÀ he ovat tosissaan.
3 MitÀ "roolin uudelleen harkitseminen" oikeastaan tarkoittaa
Se tarkoittaa, ettÀ Yhdysvallat saattaa lopettaa rahan, sotilasneuvonantajien tai rauhanturvaajien lÀhettÀmisen Bosniaan. Se voi myös tarkoittaa, ettÀ ne lopettavat neuvottelujen vÀlittÀmisen tai Bosnian hallituksen tukemisen.
4 Onko Bosniassa parhaillaan sota
Ei, sota pÀÀttyi vuonna 1995. Mutta jÀnnitteet ovat korkealla, ja jotkut johtajat tekevÀt toimia, jotka voivat johtaa uudelleen vÀkivaltaan. Yhdysvallat on huolissaan tÀstÀ.
5 Miksi Eurooppa vÀlittÀÀ tÀstÀ
Eurooppa haluaa vakautta lÀhellÀÀn. Jos Bosnia hajoaa, se voi aiheuttaa pakolaiskriisin tai uuden sodan Balkanilla, mikÀ vaikuttaisi suoraan Euroopan maihin, kuten Saksaan, Ranskaan ja Italiaan.
Keskitasoiset kysymykset
6 MitkÀ Bosnian serbijohtajien erityiset toimet laukaisivat tÀmÀn Yhdysvaltain uhkauksen
Bosnian serbijohtaja Milorad Dodik on ajanut erillisten serbien omien instituutioiden, kuten erillisen armeijan ja oikeuslaitoksen, perustamista, mikÀ rikkoo vuoden 1995 Daytonin rauhansopimusta. Yhdysvallat nÀkee tÀmÀn suorana haasteena maan yhtenÀisyydelle.
7 Miten Yhdysvallat on tÀllÀ hetkellÀ mukana Bosniassa
Yhdysvallat johtaa Naton rauhanturvaoperaatiota. Ne antavat myös satoja miljoonia apua, auttavat kouluttamaan Bosnian armeijaa ja valvovat Daytonin sopimusta.
8 MikÀ on Yhdysvaltojen ja Euroopan vÀlinen erimielisyys tÀssÀ asiassa
Eurooppa suosii diplomatiaa ja hidasta painostusta, kun taas Yhdysvallat on valmiimpi kÀyttÀmÀÀn kovia pakotteita tai uhkauksia. Jotkut eurooppalaiset pelkÀÀvÀt, ettÀ Yhdysvaltain vetÀytyminen jÀttÀisi heidÀt yksin hoitamaan sotkua, ja he kokevat Washingtonin olevan liian aggressiivinen.