"Kannustamme viittÀ joukkuetta": miten Rotterdam menee oranssin ohi MM-kisoissa.

"Kannustamme viittÀ joukkuetta": miten Rotterdam menee oranssin ohi MM-kisoissa.

Kolme tuntia ennen joukkueensa ensimmÀistÀ MM-ottelua 14. kesÀkuuta noin 4 000 jalkapallofania odotetaan tÀyttÀmÀÀn valtava entinen betoninen viljavarasto Rotterdamissa, joka on yksi kaupungin tunnetuimmista yökerhokohteista.

Mutta oranssien lippujen sijaan siniset liput heiluvat, ja arros moron tuoksu tÀyttÀÀ ilman, kun huone sykkii congarytmien ja ritmo kombinan tahtiin. Maassilo on varattu katselujuhliin Curaçaolle, joka on MM-kisoihin selvinnyt vÀhiten asuttu maa ja osa Alankomaiden kuningaskuntaa.

Monet hollantilaisfanit kannustavat heidÀn rinnallaan. Kaikki paitsi kaksi Curaçaon pelaajaa ovat syntyneet Alankomaissa, ja 12 heistÀ pelaa Eredivisien tai toiseksi korkeimman sarjatason Keuken Kampioen Divisien seuroissa. Joukkueen valmentajana toimii pitkÀaikainen hollantilaisvalmentaja Dick Advocaat. Alankomaiden kuningas ja kuningatar suunnittelevat osallistuvansa vÀhintÀÀn yhteen Blue Waven lohko-otteluista.

"TĂ€mĂ€ MM-turnaus ei ole historiallinen vain Curaçaolle – se on historiallinen Alankomaille", sanoo Sontje Davelaar, 41, yhteisöradio Fortiuksen DJ, joka jĂ€rjestÀÀ katselujuhlia. "Curaçao on kuin Alankomaiden lapsi. EnsimmĂ€istĂ€ kertaa menemme MM-kisoihin yhdessĂ€ perheenĂ€."

Hollantilaiset jalkapallofanit tunnetaan siitÀ, ettÀ he muuttavat stadionit ja isÀntÀkaupungit oranssiksi mereksi minne ikinÀ menevÀtkÀÀn. Mutta Rotterdamissa, jossa joka kolmas asukas on syntynyt ulkomailla ja 60 prosentilla on ei-hollantilainen tausta, nÀkymÀ on paljon monimuotoisempi.

Kap Verde, saarivaltio Afrikan luoteisrannikon edustalla, tekee myös MM-debyyttinsÀ. Kuusi sen pelaajista on syntynyt Rotterdamissa, kaupungissa, jota kapverdelÀiset kutsuvat "11. saareksi" sen 20 000 hengen maahanmuuttajayhteisön vuoksi.

"TÀmÀ paikka on tÀynnÀ", sanoo Alexander Soares Silva, hallintovirkailija FC Maensessa, kapverdelÀisten 48 vuotta sitten perustamassa yhteisön jalkapalloseurassa. Istuen São Nicolau -kulttuurikeskuksen kellarissa hÀn kuvailee, kuinka hÀnen tÀytyi katsoa Kap Verden historiallinen viimeinen karsintaottelu puhelimestaan oven ulkopuolella, koska sisÀllÀ ei ollut tilaa.

KapverdelÀiset alkoivat saapua Rotterdamiin 1950-luvulla, itsenÀisyystaistelun aikana Portugalista, työskentelemÀÀn hollantilaisilla laivoilla. "MeidÀt tunnetaan hiljaisina maahanmuuttajina", sanoo Soares Silva, 43. "Olemme olleet tÀÀllÀ kolme sukupolvea, mutta muu Rotterdam ei tunne meitÀ. Nyt ihmiset nÀkevÀt meidÀt ESPN:llÀ, he tietÀvÀt keitÀ olemme, ja voimme olla ylpeitÀ juuristamme."

Rotterdamin pormestari Carola Schouten toivoo, ettÀ turnaus tuo kaupungin yhteisöt yhteen. Kaupunginvaltuusto on höllentÀnyt aukioloaikoja MM-kisojen aikana, jotta mahdollisimman monta ottelua voidaan nÀyttÀÀ ulkonÀytöillÀ, mukaan lukien Curaçaon ja Kap Verden ottelut Saksaa ja Espanjaa vastaan.

"Kannustamme viittÀ joukkuetta tÀmÀn MM-turnauksen aikana", hÀn sanoi. "MielestÀni on hienoa, ettÀ on niin monia paikkoja, joissa ihmiset voivat katsoa yhdessÀ ja tukea toistensa joukkueita."

Marokko ja Turkki ovat myös selviytyneet kisoihin, ja kumpaakin kannustaa 50 000 rotterdamilaisia. Kun Marokko voitti Portugalin pÀÀstÀkseen vÀlieriin Qatarissa neljÀ vuotta sitten, joukkueessa oli useita Alankomaissa syntyneitÀ pelaajia, kuten silloisen Chelsean tÀhti Hakim Ziyech, sadat fanit kokoontuivat kaupungin keskustaan heiluttaen punaisia ja vihreitÀ lippuja ja ampuen ilotulitteita. Kuva: Paul Ellis/AFP/Getty Images

TÀllÀ kertaa Marokon joukkueeseen kuuluu kolme Alankomaissa syntynyttÀ pelaajaa, heidÀn joukossaan Manchester Unitedin puolustaja Noussair Mazraoui. Hollantilaiset marokkolaiset eivÀt yleensÀ valitse pelaamista syntymÀmaansa puolesta: viimeinen kuuluisan oranssin paidan pukenut oli Ibrahim Afellay noin kymmenen vuotta sitten.

"SiitĂ€ on tullut uskollisuuskysymys", sanoo Rotterdamissa syntynyt toimittaja Lotfi El Hamidi, joka kirjoitti kirjan nimeltĂ€ Sukupolvi 9/11 muslimien kokemuksista Euroopassa 2000-luvulla. HĂ€n lisĂ€si, ettĂ€ tĂ€mĂ€ heijastaa laajempaa tunnetta hollantilaisten marokkolaisten keskuudessa siitĂ€, ettĂ€ heitĂ€ pidetÀÀn vain "vĂ€liaikaisina" yhteiskunnan jĂ€seninĂ€ – tunne, joka on vahvistunut ÀÀrioikeistopuolueiden, kuten Geert Wildersin Vapauspuolueen (PVV), nousun myötĂ€ viimeisten 30 vuoden aikana.

"HeidÀn odotetaan valitsevan Alankomaat, koska heillÀ on hollantilaiset passit", El Hamidi sanoo. "Mutta kun he tekevÀt niin, he huomaavat olevansa suurennuslasin alla. Jos asiat menevÀt pieleen, he ovat ne, jotka joutuvat kritiikin kohteeksi. Toisaalta, jos he pelaavat vanhempiensa kotimaan puolesta, he saavat punaisen maton kohtelun."

Katso kuva kokoruudussa: Stef Praag, Panenka-urheilubaarin johtaja, baarin mainospaidassa. Kuva: Judith Jockel/The Guardian

Keskustelu todennÀköisesti kiihtyy, jos Marokko ja Alankomaat kohtaavat kentÀllÀ, mikÀ voi tapahtua jo toisella kierroksella. "Jotkut marokkolaiset eivÀt vÀlitÀ kummastakaan, mutta on ryhmÀ, joka toivoo Marokon voittavan, jotta he voivat sanoa: emme ole sinua huonompia", El Hamidi sanoo.

Silti monille faneille Rotterdamissa uskollisuudet ovat jaettuja eikÀ jakavia. "Aloitamme tukemalla eri joukkueita, mutta kun muut maat putoavat, me kaikki asetumme Oranjen [Alankomaiden maajoukkueen] taakse", El Hamidi sanoo. "Kaikki eivÀt vain tee sitÀ samalla intohimolla."

"Rotterdam on hyvin monikulttuurinen kaupunki", lisÀÀ Soares Silva. "Minulla on turkkilaisia naapureita ja ystÀviÀ Antilleilta. Olin niin ylpeÀ, kun Marokosta tuli ensimmÀinen afrikkalainen maa, joka pÀÀsi vÀlieriin. Kun Curaçao selviytyi kisoihin, laitoin herÀtyksen heidÀn viimeiseen otteluunsa. Olin niin onnellinen, kun he onnistuivat."

Usein kysytyt kysymykset
TĂ€ssĂ€ on luettelo usein kysytyistĂ€ kysymyksistĂ€ aiheesta "Kannustamme viittĂ€ joukkuetta – kuinka Rotterdam menee oranssin yli MM-kisoissa" kirjoitettuna luonnollisella keskustelutyylillĂ€.







Aloittelijan tason kysymykset



1 MitÀ tarkoittaa "Kannustamme viittÀ joukkuetta"?

Se tarkoittaa, ettĂ€ MM-kisojen aikana Rotterdam tukee virallisesti viittĂ€ eri maajoukkuetta – ei vain Alankomaita. Kaupunki juhlii monimuotoista vĂ€estöÀÀn kannustamalla monien asukkaidensa kotimaita.



2 MitÀ viittÀ joukkuetta he kannustavat?

Kampanja nostaa esiin joukkueet, jotka edustavat Rotterdamin suurimpia diaspora-yhteisöjÀ: Alankomaat, Marokko, Turkki, Suriname ja Curaçao.



3 Miksi Rotterdam tekee tÀmÀn sen sijaan, ettÀ kannustaisi vain hollantilaista joukkuetta?

Rotterdam on yksi maailman monikulttuurisimmista kaupungeista. Kaupunki halusi juhlia tÀtÀ monimuotoisuutta ja saada kaikki tuntemaan olonsa osalliseksi sen sijaan, ettÀ keskittyisi vain Alankomaiden maajoukkueeseen. Se on tapa tehdÀ MM-kisoista koko kaupungin juhla kaikille rotterdamilaisille.



4 Tarkoittaako tÀmÀ, etteivÀt he tue Alankomaita?

Ei, ei ollenkaan. He kannustavat ehdottomasti edelleen Alankomaita. Ajatuksena on tukea Alankomaita plus neljÀÀ muuta joukkuetta, luoden isomman ja osallistavamman juhlan.



5 Miten he osoittavat tukea kaikille viidelle joukkueelle?

Kaupunki liputtaa kaikkien viiden maan lippuja yhdessÀ keskeisillÀ paikoilla, kuten kaupungintalolla. He jÀrjestÀvÀt myös julkisia katselutapahtumia jokaisen joukkueen otteluille ja kannustavat paikallisia yrityksiÀ ja asukkaita koristamaan katunsa ja kotinsa kaikkien viiden maan lipuilla.







Edistyneet ja kÀytÀnnön kysymykset



6 Miten kaupunki pÀÀtti nÀistÀ viidestÀ tietystÀ joukkueesta?

Kaupungin hallinto työskenteli paikallisten yhteisöjĂ€rjestöjen kanssa ja kĂ€ytti vĂ€estölaskentatietoja tunnistaakseen Rotterdamin suurimmat maahanmuuttajayhteisöt. Viisi valittua maata – Marokko, Turkki, Suriname ja Curaçao – edustavat merkittĂ€vimpiĂ€ ja pitkĂ€aikaisimpia diaspora-ryhmiĂ€.



7 EntÀ jos suosikkijoukkueeni ei ole yksi viidestÀ? Voinko silti osallistua juhliin?

Ehdottomasti. Kampanja kÀsittelee osallisuutta ja yhteisöllisyyttÀ. Vaikka virallinen painopiste on viidessÀ joukkueessa, julkiset katselutapahtumat ja katukoristelut ovat avoimia kaikille riippumatta siitÀ, mitÀ joukkuetta he kannustavat. Tavoitteena on luoda juhlava tunnelma koko kaupungille.