Saksan epÀonnistumista YK:n turvallisuusneuvoston paikan saamisessa on kutsuttu 'noloksi', ja nyt paine kohdistuu Merziin.

Saksan epÀonnistumista YK:n turvallisuusneuvoston paikan saamisessa on kutsuttu 'noloksi', ja nyt paine kohdistuu Merziin.

Saksan ennennÀkemÀtön epÀonnistuminen saada yksi YK:n turvallisuusneuvoston kiertÀvistÀ paikoista on herÀttÀnyt BerliinissÀ voimakasta itsetutkiskelua ja lisÀnnyt epÀilyksiÀ sen vÀitteistÀ kansainvÀlisestÀ johtajuudesta Friedrich Merzin johdolla.

Keskiviikon turvallisuusneuvoston ÀÀnestys, jossa ItÀvalta ja Portugali valittiin kaksivuotiskausille yhdessÀ Trinidad ja Tobagon sekÀ Zimbabwen kanssa, oli isku Merzin kamppailevalle hallitukselle. Se oli yrittÀnyt asemoida itsensÀ johtavaksi eurooppalaiseksi ÀÀneksi maailmannÀyttÀmöllÀ.

Kiusallisessa kilpailussa EU-kumppanien kesken Portugali sai 134 ÀÀntĂ€ ja ItĂ€valta 131, kun taas Saksa sai vain 104 – selvĂ€sti alle vaaditun 127 ÀÀnen, vaikka Berliini oli ilmaissut luottavansa voittoon vain tunteja aiemmin.

Molempien voittajien katsottiin edustavan pienempien maiden etuja. ItÀvalta on saattanut hyötyÀ puolueettomuudestaan Naton ulkopuolisena jÀsenenÀ, kun taas Portugali korosti vahvoja siteitÀÀn Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul, joka oli kampanjoinut kovasti paikan puolesta, syytti "katkeraa tappiota" Saksan aktiivisesta roolista Ukrainan tukemisen kokoamisessa ja sen lujasta tuesta Israelille.

"Olemme aina ottaneet selkeÀn kannan tietyissÀ kysymyksissÀ, ja nÀmÀ ovat kantoja, joita kaikki jÀsenvaltiot eivÀt jaa", Wadephul kertoi toimittajille. HÀn sanoi, ettei ollut "salaisuus", ettÀ VenÀjÀ oli lietsonut mielialaa Saksaa vastaan, joka on nyt Kiovan suurin kansallinen sotilaallisen avun antaja.

"On olemassa luja tukemme Ukrainalle; se tosiasia, ettÀ [pysyvÀ jÀsen] VenÀjÀ ei halua sellaista ÀÀntÀ turvallisuusneuvostossa", hÀn sanoi.

"Se tosiasia, ettÀ Saksan on aina otettava erityinen vastuu Israelista LÀhi-idÀn konfliktissa, on saattanut myös maksaa ÀÀniÀ", hÀn lisÀsi viitaten Saksan tukeen Israelille keskeisenÀ osana sen ulkopolitiikkaa, sovituksena holokaustista.

Wadephul sanoi, ettÀ Saksa seisoo Israelin rinnalla, vaikka se kritisoisi hallituksen toimia Gazassa, LÀnsirannan siirtokunnissa ja sotilaallisissa iskuissa Libanonissa.

Liittokansleri Friedrich Merz, jonka suosio on romahtanut ensimmÀisenÀ valtakautensa vuonna, onnitteli salaisen ÀÀnestyksen voittajia viidestÀ paikasta 15-jÀsenisessÀ neuvostossa ja sanoi, ettÀ Berliinin sitoutuminen YK:hon pysyy horjumattomana.

Saksa, YK:n toiseksi suurin rahoittaja, on edelleen "monenvÀlisyyden luotettava pilari", hÀn sanoi, "toimien pÀÀttÀvÀisesti ja vastuuntuntoisesti".

SiitÀ lÀhtien, kun Merz astui virkaan viime toukokuussa epÀvakaan oikeisto-vasemmisto-koalitiohallituksen johdossa, hÀn on yrittÀnyt ohjata Euroopan suurinta taloutta takaisin vahvuuteen samalla kun Berliinin ÀÀni kuuluu globaaleissa kysymyksissÀ, tukenaan jyrkkÀ sotilasmenojen lisÀys.

Tulokset kotimaassa ja ulkomailla ovat olleet ristiriitaisia, ja ne ovat jopa herĂ€ttĂ€neet spekulaatioita viime pĂ€ivinĂ€ siitĂ€, ettĂ€ Merz voitaisiin korvata liittokanslerina toisella konservatiivilla, Nordrhein-Westfalenin pÀÀministerillĂ€ Hendrik WĂŒstillĂ€, jos hĂ€n ei saa asioita kÀÀntymÀÀn.

Vaikka tÀllainen skenaario vaikuttaa edelleen erittÀin epÀtodennÀköiseltÀ, kriitikot kaikilta poliittisilta laidoilta sanoivat, ettÀ Merz ja hÀnen liittolaisensa saivat syyttÀÀ vain itseÀÀn viimeisimmÀstÀ fiaskosta.

Opposition vihreÀt kutsuivat sitÀ "noloksi tappioksi", ja varapuheenjohtaja Agnieszka Brugger viittasi epÀonnistumiseen "tukea tÀtÀ pyrkimystÀ moderneilla ideoilla" johtajuudesta ilmastonsuojelussa, kansainvÀlisessÀ sÀÀntöpohjaisessa jÀrjestyksessÀ ja kehitysavussa.

Alice Weidel, ÀÀrioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen toinen puheenjohtaja, joka nyt johtaa Saksan mielipidemittauksia, ja Berliinin Ukrainan tuen ankara kriitikko, sanoi purevassa X-viestissÀ, ettÀ se vahvisti kertomuksen kansallisesta taantumuksesta.

"Yksi nolous seuraa toista: vaikka Merz oli aikonut tuoda maamme 'takaisin kansainvÀliselle nÀyttÀmölle' liittokanslerikautensa alussa, Saksa on nyt ilman paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa." HÀn sanoi "turvallisuusneuvosto". Sosiaalidemokraatit, hallituksen pienemmÀt koalitiokumppanit, kritisoivat myös ÀÀnestystÀ kutsuen sitÀ "ei pelkÀksi hikkaaksi, vaan varoitusmerkiksi".

Puolueen ulkopoliittinen tiedottaja Adis Ahmetović sanoi, ettĂ€ Berliini maksoi hintaa koetusta tekopyhyydestĂ€ pidĂ€tellĂ€ kritiikkiĂ€ liittolaisia, kuten Israelia ja Yhdysvaltoja, kohtaan. "Jokaisen, joka vĂ€ittÀÀ olevansa sÀÀntöpohjaisen kansainvĂ€lisen jĂ€rjestyksen vartija, ei pidĂ€ soveltaa kaksoisstandardeja kansainvĂ€lisen oikeuden suhteen", hĂ€n kertoi Spiegel-lehdelle.

Merz vÀltti aluksi kommentoimasta, olivatko Donald Trumpin sotilaalliset iskut Venezuelassa ja Iranissa kansainvÀlisen oikeuden mukaisia. Mutta hÀn suututti myöhemmin Yhdysvaltain presidentin sanomalla, ettÀ amerikkalaisia "nöyryytettiin" Teheranin toimesta heidÀn huonosti valmistellun kampanjansa vuoksi.

Saksan militaristisen menneisyyden ja huolien vuoksi siitÀ, ettÀ siitÀ tulisi jÀlleen liian hallitseva Euroopassa, maa on sodanjÀlkeisenÀ aikana luottanut enimmÀkseen "sekki-kirja-diplomatiaan" vaikuttaakseen kansainvÀlisissÀ instituutioissa. TÀmÀ tekee syrjÀytetyksi tulemisesta YK:ssa erityisen tuskallista.

Saksa on toiminut turvallisuusneuvostossa kuusi kertaa, viimeksi 2019-20.

Manuel Fröhlich, valtiotieteilijÀ Trierin yliopistosta LÀnsi-Saksassa, sanoi, ettÀ korkean profiilin kampanja paikan voittamiseksi, joka meni viimeiseen asti, haittaa entisestÀÀn Merzin pyrkimyksiÀ tehdÀ paluu.

"Hallitus olisi varmasti juhlinut sitÀ menestyksenÀ, ja siinÀ mielessÀ sen on epÀilemÀttÀ otettava vastuu tÀstÀ tappiosta", hÀn kertoi yleisradioyhtiö Phoenixille. "Joten se on merkittÀvÀ takaisku."



Usein kysytyt kysymykset
TÀssÀ on luettelo usein kysytyistÀ kysymyksistÀ koskien Saksan epÀonnistunutta YK:n turvallisuusneuvoston hakemusta ja siitÀ aiheutuvaa painetta Friedrich Merzille



Aloittelijan tason kysymykset



K MitÀ tarkalleen tapahtui Saksan ja YK:n turvallisuusneuvoston kanssa

V Saksa yritti voittaa vÀliaikaisen paikan YK:n turvallisuusneuvostossa vuosiksi 20272028 Se hÀvisi ÀÀnestyksen Italialle, jota pidetÀÀn laajalti diplomaattisena epÀonnistumisena



K Miksi tÀtÀ pidetÀÀn nolona Saksalle

V Saksa on Euroopan suurin talous ja merkittÀvÀ YK:n rahoittaja Paikan hÀviÀminen toiselle EU-maalle viittaa siihen, ettÀ sen tavanomainen diplomaattinen vaikutusvalta on heikentynyt, mikÀ on julkinen isku sen arvovallalle



K Kuka on Merz ja miksi paine kohdistuu hÀneen

V Friedrich Merz on Saksan oppositiopuolueen CDU:n johtaja HÀn oli vahvasti mukana edistÀmÀssÀ Saksan hakemusta ja on ollut nykyisen hallituksen ulkopolitiikan ÀÀnekÀs kriitikko Kriitikot syyttÀvÀt nyt hÀnen aggressiivista lÀhestymistapaansa epÀonnistumisesta



K HÀvisikö Saksa siksi, ettÀ nykyinen hallitus teki jotain vÀÀrin

V Monet analyytikot sanovat, ettÀ epÀonnistuminen johtui koordinaation puutteesta, ristiriitaisista signaaleista BerliinistÀ ja Saksan kiistanalaisesta kannasta asioissa, kuten aseviennistÀ Israeliin Oppositio oli varoittanut tÀstÀ kuukausia



Edistyneen tason kysymykset



K MitkÀ tietyt maat ÀÀnestivÀt Saksaa vastaan ja miksi

V Italia voitti paikan 132 ÀÀnellÀ Saksan 108 ÀÀntÀ vastaan Vaikka tarkat ÀÀnet ovat salaisia, uskotaan, ettÀ monet Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat tukivat Italiaa, koska he kokivat Saksan keskittyvÀn liikaa eurooppalaisiin prioriteetteihin eikÀ tarpeeksi heidÀn huolenaiheisiinsa



K Miten tÀmÀ epÀonnistuminen vaikuttaa Saksan pitkÀn aikavÀlin tavoitteeseen tulla pysyvÀksi turvallisuusneuvoston jÀseneksi

V Se on merkittÀvÀ takaisku Saksa on pitkÀÀn kampanjoinut pysyvÀn paikan puolesta VÀliaikaisen paikan hÀviÀminen viittaa siihen, ettÀ siltÀ puuttuu laaja globaali tuki, jota tarvitaan nÀin suureen rakenteelliseen muutokseen, mikÀ heikentÀÀ sen kampanjaa



K MitÀ paineen kasautuminen Merzille tarkoittaa kÀytÀnnössÀ